Asiantuntijat vaativat mm. lisää lihavuusleikkauksia

Vihdoinkin tiedeuutinen todella tärkeästä aiheesta! Helsingin sanomien terveysosio uutisoi 14.10.2014 (Asiantuntijat: Suomessa ei tehdä tarpeeksi lihavuusleikkauksia ...) siitä vakavasta kansanterveydellisestä epäkohdasta, että lihavuusleikkauksia ei Suomessa tehdä läheskään niin paljon kuin olisi suotavaa.

Lihavuusleikkauksia ei tehdä Suomessa lähellekään niin paljon, kuin alan ammattilaiset toivoisivat. Leikkausten pitäisi yleistyä vauhdilla, mutta ennakkoasenteet istuvat tiukassa.

Tilanteen laidasta ovat yhtä mieltä asiantuntijat; Hyksin Peijaksen sairaalan osastonylilääkäri, dosentti Marja Leivonen sekä Terveystalon vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen.

Olen ehdottoman samaa dosenttikolleegoideni kanssa siitä, ettei lihavuusleikkauksia tehdä Suomessa tarpeeksi, mutta uutinen kirvoitti mieleni miettimään muitakin huutavia puutteita yhteiskunnassamme. Joista huolestuttavimmat ovat ruotsinopettajaliiton asiantuntijalausunto siitä, ettei Suomessa opeteta läheskään riittävästi ruotsia, sekä oma huoleni siitä että blogiani ei lue läheskään niin moni ihminen kuin sitä voisi lukea!

Onnellisen avioliiton ja tyytyväisyyden välillä mahdollisesti yhteys

Viikon mielenkiintoisin tiedeuutinen löytyy Helsingin sanomien Elämä osiosta, jossa viitataan alun perin Journal of marriage and family-lehdessä julkaistuun tutkimukseen avioliitosta ja onnellisuudesta (http://www.hs.fi/elama/Tutkimus+Kun+vaimo+on+onnellinen+on+mieskin+tyytyväisempi/a1410924337947 17.09.2014). Professori Deborah Carrin tekemä tutkimus osoittaa, että jos vaimo on tyytyväinen avioliittoonsa, hänen miehensä on tyytyväisempi elämäänsä. Carr itse selittää havaintoa sillä, että tyytyväiset vaimot tekevät enemmän pieniä palveluksia miehilleen, jolloin miesten elämänlaatu paranee.

Aikaisemmat Journal of marriage and family-lehdessä julkaistut tutkimukset jotka tiedemaailma muistaa paljastivat että elämä on laiffii ja jokainen tsäänssi on mahdollisuus.

Negatiivisesti yrittäjyyteen suhtautuvat ihmiset Eivät viimeaikaisten tutkimusten mukaan halua yrittäjiksi

Helsingin sanomat kirjoitti 4.9.2014 nuoresta yrittäjästä, Jenni Parpalasta (Jenni Parpala uskalsi yrittäjäksi äidin konkurssin jälkeen - Helsingin ...) joka uskalsi koettaa siipiään yritysmaailmassa, vaikka hänen yrittäjänidentiteettiään olikin sivallettu lapsuudessa: "Eräs ihminen sanoi minulle, kun olin pieni, että sinusta ei tule koskaan yrittäjää. --", Parpala kertoo. Parpalan vastoinkäymiset eivät loppuneet lapsuuteen, vaan kulminoituivat 17-vuoden iässä tilanteeseen, jota hän itse muistelee kertoen "En tiennyt yhtään, mitä tekisin. Olin hyvää vauhtia syrjäytymässä. Menin kauppaan ennen yhdeksää illalla". Tästä kaikesta huolimatta Parpalalla on 22-vuotiaana oma yritys ja yrityksellä laajentamisaikeita. Hyvä Jenni, Go Go!

Oma mielenkiintoni artikkelissa kohdistui erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitossa yrittäjyysasiantuntijana työskentelevän Jari Huovisen lausuntoon yrittäjäksi ryhtymisestä:

"Tutkimusten mukaan sellaiset ihmiset, jotka suhtautuvat negatiivisesti yrittäjyyteen, eivät kuitenkaan missään olosuhteissa ryhdy yrittäjiksi"

Selittävänä tekijänä sekä negatiivisen suhtautumisen, että yrittäjäksimissäänolosuhteissaryhtymättömyyden yhteydessä toimii omien tutkimustemme perusteella se, että nämä ihmiset eivät kerta kaikkiaan halua olla yrittäjiä.

Kansatieteen professorin ohjeilla ensivuoden virpomisreissulla lykästää!

Helsingin sanomien uutinen HS antaa vinkit virpojille ja virvottaville - Helsingin Sanomat (8.4.2014) listaa näppärästi suuret linjat palmusunnuntain toimintaohjeista virvottavalle Helsingin yliopiston kansatieteen professori, Hanna Snellmania, mukaillen:

Mitä tehdä, jos kukaan ei tule virpomaan, kansatieteen professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta? "Tee oveen lappu: saa virpoa!"

Miten kieltäydytään
virpomisesta?"Moni ei avaa ovea. Jos ovi on jo auki, sano ystävällisesti, että nyt ei sovi."

Jos ovella on neljä lasta mutta vain yksi virpoo, pitääkö antaa palkka kaikille?"Lapset ovat saattaneet jakaa työt. Yksi on hakenut vitsat, toinen askarrellut ja kolmas on tarpeeksi rohkea lausumaan lorun. Ryhmätyötaitoja korostetaan työelämätaitoina, joten hyvästä tiimityöstä kannattaa palkita. Annan palkan kaikille."

Mikä virpomisessa ärsyttää?"Jos virpoja ei ole nähnyt vaivaa: ei pukeuduta, ja vitsassa on yksi höyhen. Huono käytös: ei kiitetä, ollaan nyrpeitä palkasta.---"

Kansatieteen professorin ohjeistus virpomisesta kieltäytymiseen on kuitenkin viimeisimpien empiiristen tutkimusteni perusteella varsin suppea. Sen lisäksi että oven voi sulkea sanottuaan ystävällisesti, että nyt ei sovi, yhtä toimiviksi metodeiksi ovat osoittautuneet oven rivakka kiinnivetäminen välittömästi virpojat nähtyään sanaakaan sanomatta, ja esimerkiksi hämmentynyt mutina "apua, mä en tiedä mitä mä teen jos te nyt virvotte".

Aivan kuten kansatieteen professori mainitsee, virpomisessa todellakin ärsyttää se jos vitsassa on vain yksi höyhen. Höyhenien lukumäärän vitsassa onkin todettu olevan kääntäen verrannollinen sen aiheuttaman ärsytyksen kanssa.

Ruokakulttuurin professori uskoo kastikkeen suosion liittyvän chiliin!

Helsingin sanomat kuvasivat sriracha-kastikkeen maailmanvalloitusta 15.8.2014 uutisessa Uusi ketsuppi – näin sriracha-kastike valloitti maailman  . Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä uskoo kastikkeen suosion liittyvän chiliin.

"Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä uskoo kastikkeen suosion liittyvän chiliin. Hän oli törmännyt kastikkeeseen ensin Yhdysvalloissa, sitten Ruotsissa ja nyt myöhemmin Suomessa.

"Tulista ruokaa on jo jonkin aikaa pidetty hyvänmakuisena ruokana. Voi miettiä, olisiko srirachasta tulevaisuuden ketsupiksi", Mäkelä sanoo."

Myös oma ruokakulttuuritieteen tuntemukseen perustuva näkemykseni on, että kastikkeen suosio, ja varsinkin omaleimainen maku, liittyvät juuri chiliin. Näkisin kuitenkin, että kastikkeen toisen keskeisen ainesosan, valkosipulin, osuutta suosioon olisi syytä tutkia enemmän ennenkuin voimme vetää mitään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimuksessa tulee hyvän tieteellisen käytönnän mukaisesti luonnollisestikin eliminoida muiden taustamuuttujien eli ainesosien kuten, suolan, etikan ja sokerin vaikutukset suosioon.